Kirjaudu

Vuoden 2020 tilastomerkinnät näyttävät, että pelastustoimen ja ensihoidon tehtävät Pirkanmaalla ovat vähentyneet. Suuri osa tehtävämäärien vähenemisestä johtuu koronaviruksen aiheuttamista muutoksista. Väestö ei ole ollut niin vilkkaasti liikkeellä kuin edellisvuotena.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen yksiköt lähtivät vuonna 2020 erilaisiin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviin 161 kertaa vuorokaudessa. Tehtäviä oli kaikkiaan 58 726 (60 044 tehtävää vuonna 2019).

Pelastustoimen tehtäviä oli 9 343. Vuoteen 2019 (9 513) verrattuna tehtävien määrä väheni 170:llä. Ensihoidon tehtäviä oli 49 383, mikä on 1 148 tehtävää vähemmän kuin edellisvuotena.

Eniten pelastustoimen tehtäviä oli kesäkuussa 1 148. Rauhallisinta oli huhtikuussa 567. Vilkkain viikonpäivä oli torstai 1 572 ja rauhallisin päivä oli tiistai 1 108.

Tarkistus- ja varmistustehtävät vähenivät

Erilaisia tarkistus- tai varmistustehtäviä oli 2 923 (3 162).  Näistä automaattisten paloilmoitinlaitteistojen aiheuttamia hälytyksiä oli 1 481 (1 681). Palovaroittimien tarkistustehtäviä oli 409 (465). Muut tarkistus- tai varmistustehtävät olivat lisääntyneet 17:llä. 1033 (edellisvuonna 1016).

Liikenneonnettomuudet vähenivät. Pelastuslaitoksella oli viime vuoden aikana 1 490 (1 735), mikä on 245 tehtävää vähemmän kuin edellisvuonna.

Tulipaloja oli viime vuonna 1 126, eli 95 enemmän kuin edellisvuotena. Rakennuspalot ja -vaarat olivat lisääntyneet 17:llä. Nyt niitä oli 434 (417 vuonna 2019). Rakennuspalovaaroja oli 291 (256) ja rakennuspaloja 143 (161). Rakennuspalovaara on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä syntynyttä näkyvää savua, josta olisi voinut kehittyä rakennuspalo, mutta ei ole levinnyt rakenteisiin.

Ensivastetehtäviä oli 1 061 (1481). Ensivastetehtävä on tehtävä, jossa ambulanssin lisäksi potilaan luokse lähetetään pelastuslaitoksen pelastusyksikkö (=paloauto) joko avustamaan tehtävässä tai lähimpänä yksikkönä.

Ihmisen toiminnasta aiheutuvia tulipaloja oli 573 (480 vuonna 2020). Luonnontapahtuman aiheuttamia tulipaloja oli 32 (52). Koneesta tai laitteesta aiheutuneita tulipaloja oli 288 (309). Palovaarallinen aine aiheutti 13 (17).  Tulipaloa, muun syyn takia tai syytä ei voi arvioida syttyi 134 tulipaloa (199). Eläimestä johtuvia tulipaloja kirjattiin 5 (8 vuonna 2019).

Pirkanmaalla vain kaksi palokuolemaa

Suomessa kuoli tulipaloissa 49 ihmistä, mikä on ennätyksellisen vähän. Pirkanmaallakin tulipaloissa menehtyi vain kaksi henkilöä (molemmat Tampereella). Edellisenä vuonna kuoli myös kaksi henkilöä. Pelastuslaitoksen välittömästä vaarasta pelastettuja ihmisiä oli 121. Pelastuslaitos evakuoi ja saattoi turvaan kaikkiaan 336 henkilöä eri tyyppisissä vaara- tai onnettomuustilanteissa.

Viisi suuronnettomuutta

Suuronnettomuudeksi luokitellaan, jos onnettomuudessa kuolee 5 henkilöä tai loukkaantuu 10 henkilöä tai omaisuutta tuhoutuu 500 000 euron arvosta. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia tulipaloja, joissa omaisuutta tuhoutui yli 500 000 euron edestä, oli Pirkanmaalla 5 (Tampere 2, Mänttä-Vilppula, Urjala, Valkeakoski).

Pirkanmaalaisten turvallisuustietoa lisättiin - netti ja some  mukana turvallisuusviestinnässä

Ihmisten asenteisiin vaikuttamalla voidaan ehkäistä monta tulipaloa. Pirkanmaan pelastuslaitos panostaa turvallisuusviestintään, jolla pyritään lisäämään ihmisten turvallisuustietoutta sekä antamaan turvallisuuskoulutusta. Koronavuoden kurittamana jouduttiin suuret yleisötilaisuudet peruuttamaan, mutta turvallisuuskoulutusta annettiin pienryhmille ja näin tavoitettiin 21 357 henkilöä.

Pirkanmaan pelastuslaitos on ollut aktiivinen sosiaalisen median käytössä turvallisuusviestinnän apuna. Pelastuslaitoksen nettisivuilla, Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Tik Tokissa jaetaan turvallisuusaiheista tietoutta kevyemmässä muodossa kuin perinteisessä virkamiesviestinnässä. Pelastuslaitos tilastoi kuukausittain sähköisen viestinnän kävijämääriä sekä kävijöiden kanssa käymiä vuorovaikutustilanteita. Vuonna 2020 pelastuslaitoksen sähköisen viestinnän käyntimäärä (kattavuus) oli 4.1 miljoonaa kertaa. Erilaisia vuorovaikutustilanteita (vaikuttavuus) viestien jakamista, kysymyksiä, kilpailuun osallistumisia ym. kontakteja oli lähes 317 000. ​

Valvontatoiminnalla ehkäistään onnettomuuksia

Pelastuslaitos pyrkii vähentämään onnettomuuksia ja niistä aiheutuvia vahinkoja turvallisuusviestinnän lisäksi lakisääteisellä valvontatoiminnalla. Valvontatoimintaa kohdennetaan riskiperusteisesti sekä asuinrakennuksiin että yritys- ja laitoskohteisiin säännöllisin määrävälein. Säännöllisen valvonnan lisäksi suoritetaan valvontaa tarpeen mukaan esim. rakennusten käyttöönottoon, toiminnan ja riskitason muuttumiseen tai vaarallisten kemikaalien käyttöön liittyen.

Asuinrakennusten valvonnassa ensisijainen valvonnan muoto on paloturvallisuuden itsearviointi. Toimintamallia laajennettiin vuonna 2020 pien- ja rivitaloista myös kerrostaloihin. Paloturvallisuuden itsearvioinnilla tavoitettiin 12 605 pientaloa, 420 rivitaloyhtiötä ja 371 kerrostaloyhtiötä. Em. kohteisiin suoritettiin pelastuslaitoksen toimesta lisäksi 1 759 määräaikaista palotarkastusta.

Muihin kuin asuinrakennuksiin määräaikaista valvontaa kohdennettiin 1 828 kohteeseen. Näissä kohteissa valvonta suoritettiin pääosin määräaikaisina palotarkastuksina, mutta valvonnassa hyödynnettiin tarkoituksenmukaiselta osin myös paloturvallisuuden itsearviointia. Suurimmat valvotut kohderyhmät olivat teollisuus- ja varastorakennukset, kokoontumis- ja liiketilat sekä hoito- ja majoitusalan rakennukset.

Muita kuin määräaikaisia palotarkastuksia suoritettiin 3 683 kpl ja asiakirjavalvontaa 3 350 kpl. Valvontatoimintaan liittyviä lausuntoja annettiin 1 000 kpl.

Pientalojen, vapaa-ajan asuntojen ja rivitalojen paloturvallisuuden valvonnassa käytetään Pirkanmaalla paloturvallisuuden itsearviointiin (aiemmin omavalvonta) pohjautuvaa toimintamallia. Toimintamallissa pelastuslaitos postittaa valvottaviin kohteisiin itsearviointilomakkeen ja opasmateriaalia, joiden perusteella asukas (rivitaloissa taloyhtiö) tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa (rivitaloissa kiinteistön) paloturvallisuuden perusasioista. Tarkastuslomake palautetaan pelastuslaitokselle, jossa lomakkeen perusteella arvioidaan mahdolliset jälkivalvontatarpeet. Perinteinen palotarkastus suoritetaan kohteisiin, jotka eivät palauta tarkastuslomaketta.

Paloturvallisuuden itsearvioinnilla tavoitettiin viime vuonna kaikkiaan 14 378 kotitaloutta pien- kerros- ja rivitaloissa. Palotarkastuksia em. kohteisiin suoritettiin 1 759 kpl.  Muita palotarkastuksia suoritettiin 3 683 kpl, asiakirjavalvontaa 3 350 kpl ja lausuntoja annettiin 1.