login
Nuohous

Tulisijojen ja savuhormien nuohouksen tarkoituksena on estää palamisjätteen aiheuttama tulipalon vaara. Paloturvallisuuden lisäksi nuohoustoiminnan tavoitteena on energian taloudellinen käyttö, ympäristön suojelu ja ihmisten terveys sekä hyvinvointi. Säännöllinen nuohous vähentää polttoaineen kulutusta ja edistää täydellistä palamista vähentäen päästöjä ja ympäristön tarpeetonta kuormitusta.

Nuohousta koskeva lainsäädäntö on muuttunut 1.1.2019 alkaen. Lakimuutoksen myötä perinteinen piirinuohousjärjestelmä loppuu ja koko maassa siirrytään nuohouspalvelujen osalta vapaaseen tarjontaan siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.7.2019 alkaen. Pirkanmaalla muutosta on toteutettu vaiheittain, ja pääosa nuohouspiireistä on ollut jo 1.3.2019 alkaen vapaan tarjonnan piirissä.

Rakennuksen omistajan ja haltijan kannalta muutoksessa keskeistä on se, että uuden lainsäädännön mukaan jokainen voi valita itse nuohoojan pätevien palvelun tarjoajien joukosta, kun aiemmin piirinuohouksessa on tullut käyttää valittua piirinuohoojaa. Muutoksen jälkeen nuohoojilla ei ole käytössä pelastuslaitoksen päättämää maksutaksaa, vaan jokainen palvelun tuottaja hinnoittelee palvelunsa itsenäisesti.

Rakennuksen omistajan velvoitteisiin tai nuohoojalta vaadittavaan pätevyyteen muutoksella ei ole vaikutusta. Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto, ja rakennuksen omistajalla/haltijalla on velvollisuus huolehtia tulisijojen ja savuhormien kunnosta sekä säännöllisestä nuohouksesta. Vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä edelleen vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.

Nuohoojien yhteystietoja löytyy internetin hakukoneilla sekä esim. nuohoojat.fi ja suomi.fi –verkkopalvelujen kautta.

 

Nuohousta koskevia säännöksiä:


Rakennusten nuohous (Pelastuslaki 379/2011 13 a §)

Rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta huolehdittava, että:

1) tulisijat ja savuhormit pidetään sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti;
2) nuohooja nuohoaa tulisijat ja savuhormit säännöllisesti;
3) tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti.

Edellä 1 momentissa säädetyt velvoitteet eivät koske kaasukäyttöistä tulisijaa eikä sen hormia.
 

Nuohoojan kelpoisuus (Pelastuslaki 379/2011 64 §)

Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala.



Nuohouksen määrävälit (Pelastuslaki 379/2011 13 b §)

Tulisijat ja savuhormit on nuohottava riittävän usein ottaen huomioon niiden käyttöaste ja rakenne sekä käytetty polttoaine. Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on kuitenkin nuohottava vähintään vuoden välein, ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein.

Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.


Nuohoustyön sisältö (Pelastuslaki 379/2011 60 §)

Nuohouksessa nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan ja savuhormin niihin liittyvine osineen. Tarkastuksessa ei tarvitse käyttää erikoistyövälineitä.

Nuohoustyö sisältää:

1) valmistelutoimet;
2) tulisijan ja savu-, liitin- ja yhdyshormin sekä olennaisten lisälaitteiden nuohouksen;
3) tulisijan ja savuhormin kunnon arvioimisen sekä suojaetäisyyksien riittävyyden arvioimisen;
4) nuohousluukkujen kunnon ja tiiviyden tarkastamisen;
5) savupeltien puhdistamisen ja toiminnan tarkastamisen;
6) nuohouksessa kertyneen tuhkan ja muun jätteen poistamisen sekä paloturvallisen sijoituksen;
7) tarvittaessa tukkeutuneen savuhormin avaamisen.

Nuohoustyössä nuohoojan tulee noudattaa hyvää nuohoustapaa.


Nuohoustodistus (Pelastuslaki 379/2011 61 §)

Nuohoojan tulee antaa asiakkaalle todistus suoritetusta nuohoustyöstä. Nuohoustodistuksesta on käytävä ilmi:

1) rakennuksen osoite;
2) nuohoustyön suorittaja;
3) nuohouksen ajankohta;
4) tehdyt toimenpiteet;
5) havaitut viat ja puutteet.

Tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet on yksilöitävä niin, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.