login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Kiinteistöinsinööri Joni
Liikuntaa ja lukemista harrastava perheenisä Joni on tuplainsinööri, jolla on kokemusta ja osaamista niin Nokian Renkaiden suojeluinsinöörin kuin palotarkastajan työstäkin.

Mikä on koulutuksesi ja työkokemuksesi ennen pelastusalalle hakeutumista?
”Opiskelin ympäristöinsinööriksi ja opiskeluaikana pääsin Nokian Renkaille töihin. Tuolloin oli Nokian Renkaiden työhygieenikko jäämässä eläkkeelle ja tein hänelle kuuluvia töitä, kuten työolosuhteisiin (esim. liuottimet, melu, pöly, lämpö ja veto) liittyviä mittauksia ja seurantaa. Valmistuin vuonna 2000 ja minut nimettiin projekti-insinööriksi. Kävin lisäkoulutusta ja työnkuvaan liitettiin ongelmajätehuolto. Toimin ympäristöinsinöörin sijaisena ja tein ympäristöauditointeja sekä muita ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyviä töitä. Myöhemmin työnkuvaani liitettiin vartiointia ja nimikkeeni muutettiin suojeluinsinööriksi. Tuolloin suojeluteknikko toimi tehtaan palopäällikkönä. Kävin teollisuuspalopäällikön kurssin ja toimin osa-aikaeläkkeelle siirtyneen suojeluteknikon sijaisena hänen eläkepäivinään. Lisäksi suoritin johtamisen ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnot."

Miten hakeuduit pelastuslaitokselle töihin?
”Kun kävin turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoa, piti johtava palotarkastaja meille luentoa ja kiinnostuin palotarkastajan työstä, Sitten mietin jonkin aikaa asiaa ja hain pelastuslaitokselle töihin. Syyskuussa 2006 sain vs. palotarkastajan viran. Mielikuva palotarkastajan työstä oli muodostunut Nokian Renkaiden aikana. Silloinen Nokian palopäällikkö oli asiallinen ja antoi hyvän kuvan pelastuslaitoksesta. En kokenut, että olisin vaihtanut alaa, koska olin teollisuudessakin suojelutyössä. Mitään nuoruudenhaavetta ei koskaan ole ollut palomiehen urasta tai urasta ylipäätään pelastuslaitoksella.”

Millainen olit palotarkastajana?
”Halusin palotarkastajana hyödyntää niitä kokemuksia, joita olin teollisuudessa ollessani saanut ja millaisena olin nähnyt palotarkastajan asiakkaan silmin. Koetin olla konsultin roolissa ja kannustaa toimimaan oman turvallisuuden takia oikein, ei palotarkastajaa varten. Esimerkiksi pelastussuunnitelman osalta joutui paljon painottamaan sitä, että se tehdään itselle työkaluksi eikä täyttämään palotarkastajan mappihyllyä.” 

Milloin siirryit palotarkastajan työstä kiinteistöinsinööriksi?
”Vuoden 2011 alusta organisaatiomuutoksen myötä aloin tekemään kiinteistöinsinöörin töitä. Olin vuoden ajan puoliksi palotarkastajana ja puoliksi kiinteistöinsinöörinä. Valmistuin vuonna 2011 myös rakennusinsinööriksi.”

Kiinteistöinsinöörin työnkuva
Kiinteistöinsinöörinä Joni on mukana kaikissa muutoksissa, jotka koskevat paloasemaverkostoa tai olemassa olevien asemien remontteja tai sopimuksia.

”Paloasemakiinteistöt ovat pääsääntöisesti kuntien eli kunnat vastaavat kunnossapidosta. Minä toimin pelastuslaitoksen puolelta yhteyshenkilönä eli olen tekemässä vuokra-, ylläpito- ja erilliset siivoussopimukset. Yleensä vuokrasopimukset kattavat siivoukset, pihatyöt, sähköt, vedet, lämmön sekä jätehuollon. Sopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia ja päivityksiä tehdään tarpeen mukaan. Tarvittaessa olen sitten yhteydessä kuntien isännöitsijöihin, mutta muuten nämä asiat eivät vaadi jatkuvaa yhteydenpitoa. Pelastuslaitoksen sisällä olen ehkä eniten yhteydessä palopäälliköiden kanssa ja pelastuslaitoksen ulkopuolella kuntien teknisien henkilöiden kanssa.”

”Kiinteistöjen sisäilmaongelmat vievät aika paljon aikaa. Tällä hetkellä ne tuntuvat olevan hyvin yleisiä ja meillä on käynnissä yhdellä asemalla sisäilman laadun tutkiminen. Sisäilmasta on löydetty bakteereita sekä itiöitä ja tilanteen laajuutta selvitellään. Vastuu korjauksista on kiinteistön omistajalla, mutta meidän täytyy työantajana huolehtia omien työntekijöiden työoloista.”

”Työnkuvaani on tullut mukaan myös tavaralogistiikka eli se miten meillä varmistetaan vaikkapa, että toimistotarvikkeita on jokaisella asemalla tarpeeksi ja puuttuvia voidaan helposti tilata. On asioita, joita voisimme tehostaa. Esimerkiksi sisäisen postin volyymi on joillakin paloasemilla niin pieni, että nykyinen logistiikka ei oikein toimi sen toimittamiseksi perille. Selvittelen erilaisia palveluvaihtoehtoja tällaisten asioiden ratkaisemiseksi. Tämä on osa toimitilapalvelua. Jokainen voi keskittyä täysin omaan työhönsä eikä työtehtäviin tarvitse liittää lähettipalveluita."

Miten etenee uuden paloaseman rakennuttaminen?
”Tällä hetkellä on menossa uudishankkeet Akaassa, Ylöjärvellä ja Sastamalassa. Ylöjärvelle rakennettavan Teivon paloaseman rakentamishankkeessa olen ollut mukana alusta asti. Lokakuussa 2011 päätettiin käynnistää rakennushankkeen käytännön toimenpiteet. Teivon aseman kohdalla rakennuttajaksi tuli Tampereen palvelukiinteistöt. Rakennuttaja teki arkkitehti-, lvi-suunnittelija- ja sähkösuunnittelija-kilpailutukset. Meillä on oma tilaohjelma, jossa käydään läpi mitä tiloja tarvitaan. Suunnitteluryhmä miettii, mitä tiloja tehdään ja mihin käyttöön tiloja tarvitaan. Valitun arkkitehdin kanssa tehdään sitten vielä tarkemmat suunnittelut tiloista. Tämä Teivon paloasemahanke eteni nopeasti; vuoden 2012 alussa oli valmiina ensimmäiset piirustukset ja kesällä 2012 alkoi rakentaminen. Paloasema valmistuu maaliskuun 2013 lopulla, jos aikataulussa pysytään. Paloaseman rakennustyötä on hidastanut lähelle rakennettavan ABC:n räjäytystyöt.”

Minkälaisena koet pelastuslaitoksen työnantajana ja työyhteisönä?
”Palotarkastajan työ oli itsenäistä hommaa ja silloin en juurtunut taloon kunnolla. Nykyisin olen osa porukkaa ja koen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olen tutustunut väkeen, koska teen töitä useiden pelastuslaitoksen henkilöiden kanssa. Viihdyn työssäni ja meillä on hyviä tyyppejä töissä. Työkaverit ja työnmielekkyys vaikuttavat paljon motivaatiooni. Pelastuslaitos pyrkii eteenpäin ja meillä on käynnissä uusia hankkeita, kehitytään ja myös halutaan kehittää.”

Mitkä ovat työsi haasteet?
”Sisäilmaongelmien selvittäminen ja niiden eteenpäin vieminen, koska sisäilmaongelmat ovat aina kokemusperäisiä juttuja. Niiden todentaminen vaatii tutkimista ja selvittelyä ja ne ovat aina vakavia asioita. Taloudellinen ajattelu on tärkeää, mutta myös haasteellista ja resursseja on osattava hyödyntää oikein. Ajankäytön hallinta on välillä haastavaa ja väkisinkin meinaa tulla kalenteriin päällekkäisyyksiä, kun kalentereita sovitellaan useiden ihmisten kanssa. Mielestäni ulkoiset kontaktit ovat ensisijaisia tällaisissa tilanteissa, mutta kaikkien ajankäyttöä tulee kuitenkin kunnioittaa.”

Mikä on parasta työssäsi?
”Vapaus ja työn mielekkyys. Joudun pistämään osaamiseni likoon, mutta saan tehdä paljon todella mielenkiintoisia projekteja. ”