login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: vs. palomies Aleksei
Pelastuslaitoksella vs. palomiehenä toiminut Aleksei tuli pelastuslaitokselle harjoitusalueen hoitajaksi, mutta harjoitusalueen poistuttua käytöstä Aleksei avusti työvuoroja harjoitusten valmisteluissa. Aleksei on syntynyt Venäjällä Pohjois-Karjalassa ja hän oli 16 vuotias perheen muuttaessa Suomeen. Ihan juureton Aleksei ei Suomessa ole vaan hänen isänisänsä on kotoisin Mouhijärveltä. Positiivinen ja aina iloinen Aleksei on poikkeuksellisen ystävällinen ja avulias. Aleksei kertoo, että hänen heikko kohtansa on toscapiirakka. Tämän tekstin julkaisemisen aikaan Aleksei on suorittamassa asevelvollisuuttaan.

Minä, Aleksei
Aleksei on syntynyt 80-luvun puolivälissä Venäjän Pohjois-Karjalassa, mutta juuret ovat tiukasti Pirkanmaalla. Aleksein isänisän on Mouhijärveltä kotoisin ja muutti ennen sotia Venäjälle. Isotäti yritti etsiä veljeään Suomesta käsin siinä onnistumatta, koska esimerkiksi kirjeet eivät menneet perille. Vaari oli armeijassa upseerina ja ulkomaalaisena hieman tarkkailussa. Punaisen ristin kautta Aleksein isotäti löysi lopulta veljenpoikansa perheineen.

"Isäni oli pelastuslaitoksen palveluksessa Suojärvellä. Saatuaan siirron Aunukseen aluepalopäälliköksi hän tapasi äitini, joka oli tuolloin Aunuksen kaupungin palokunnan päällikkönä. Muutaman vuoden päästä isäni sai siirron Segezaan, jossa olen syntynyt. Sitten perheemme muutti vielä 20 km pohjoiseen Nadvoizin kylään, jossa äiti aloitti venesataman palotarkastajana ja isä päällikkönä. Kun täytin 12-vuotta, vanhempani jäivät eläkkeelle palvelusajan tultua täyteen ja muutimme Petroskoihin, missä isäni perusti oman vartiointikoulun. Pian tämän jälkeen sukulaiset houkuttelivat meitä muuttamaan Suomeen ja muutimmekin käytyäni lukion loppuun. Silloin jo aikuinen siskoni jäi perheineen asumaan Venäjälle. En usko, että koskaan muuttaisin pysyvästi takaisin Venäjälle. Vaikka isä osasi Suomea,  sitä ei kotona puhuttu, kuten ei karjalankieltäkään vaan puhuimme aina venäjää."

Ensimmäiset vuodet Suomessa
"Muutimme Suomeen maaliskuussa ja jo huhtikuussa olin terveydenhuolto-oppilaitoksessa suomenkielen kurssilla. Kurssi kesti vuoden ja mielestäni kielen oppiminen oli helppoa. Toki oppimista auttoivat paljon suomalaiset sukulaiset, joiden kanssa olimme tekemissä paljon. Sukulaiset olivat meille hyvä tukiverkosto. Emme tunteneet täältä ketään venäläisiä vaan olimme tekemisissä ainoastaan suomalaisten kanssa. Siinä kielitaito karttui nopeasti. Suomen kielessä on helppoa se, että sanat lausutaan juuri niin kuin ne kirjoitetaan. Venäjän kielessä on esimerkiksi pehmeitä ja kovia merkkejä, jotka vaikuttavat ääntämiseen."

"18-vuotta täytettyäni menin kesätöihin isän pikkuserkun alumiinivalimolle. Kesän lopussa minulle tarjottiin oppisopimuspaikkaa ja sitä kautta opiskelin työvälinevalmistajaksi. Valmistuin elokuussa 2006 ammattiin ja jatkoin työvälinevalmistajana metallitöiden parissa. Muutimme vuonna 2005 Vesilahdelle ja siellä liityin VPK:hon. Aloitin heti kurssien käymisen ja olen käynyt melkein kaikki kurssit, viimeisimpänä palokunnan päällikkökurssin. Venäjällä harrastin lentopalloa ja sitä harrastusta jatkoin Suomessakin toimimalla junioreitten valmentajana."

Kahden maan kansalainen
"Sain Suomen kansalaisuuden tammikuussa 2012, hakemus tosin oli toimitettu jo vuonna 2009. Perusteluni kansalaisuuden hakemiseen oli se, että olin asunut maassa 10 vuotta. Isäni sai kansalaisuuden nopeammin, koska hänen isänsä oli suomalainen. Hieman yllätyksenä tuli se, että olen kutsuntavelvollinen. Ikäni puolesta nyt on viimeinen mahdollisuus käydä armeija ja tie armeijaan käy heinäkuussa, hieman huonoon aikaan työ- ja opiskeluhaaveiden takia. Jos olisin mennyt sinne 18-vuotiaana, olisi tilanne ollut ihan toinen. Nyt vaille kolmekymppisenä pitää huolehtia eri tavalla velvollisuuksista, jollain tavalla pitäisi hoitaa asuntolaina ja työasiat."

"Venäjän kansalaisuus tarkoittaa sitä, että saan matkustaa sinne ilman viisumia. Suomen kansalaisuus taas avaa ovet maailmalle. Ennen kansalaisuutta minulla oli pysyvä oleskelulupa, joka oli todellakin pysyvä eli sitä ei tarvinnut uusia. Oleskeluluvan saamiseksi piti rekisteröityä Venäjän konsulaatissa. Koen olevani venäläinen syntyperän, juurten ja kasvatusten ansiosta, mutta totta kai elän tämän maan sääntöjen mukaan. Parasta venäläisyydessä on se, että siellä on kasvatus ja koulumaailma toisenlaisen. Perheessä vallitsee sisäinen kunnioitus ja vanhempia henkilöitä teititellään. Tästä olenkin joutunut poisoppimaan tietoisesti. Kouluissa opettajaa teititellään koko koulu-uran aikana, koskaan ei sinutella. Lisäksi kaikkia tuntemattomia teititellään."

"Vanhempien kanssa puhun venäjää, mutta tiettyjä sanoja ei käännetä, eli paljon puheessa on molempia kieliä sekaisin. Jos suomenkielisiä on läsnä, vältän venäjän puhumista ja ajattelen oikeastaan aina suomeksi. Monesti en ymmärrä välttämättä suomalaista huumoria, pitäisi tietää millaisille asioille on totuttu nauramaan."

Työ pelastuslaitoksella
"Aloitin pelastuslaitoksella palomiehen sijaisena vuonna 2010 Lempäälässä ja olin siellä vuoden 2011 syksyyn. Lempäälässä vastaanotto oli hyvä. Kukaan ei ole koskaan puhunut mistään suomalaisuudesta tai yleensä kansalaisuudesta. Määräaikaisuus loppui, kun Lempäälässä siirryttiin vuorokausirytmiin. Palasin takaisin metallitöiden pariin. Huhtikuussa 2012 minulle tuli mahdollisuus tulla pelastuslaitokselle vs. palomieheksi hoitamaan harjoitusaluetta ja suostuin heti. Toiveissani on päästä pelastusopistoon pelastajakurssille, mutta toisaalta tykkään nykyisestäkin työstäni paljon."

"Tehtäväni on valmistella harjoitukset niin, että työvuorolla menee mahdollisimman vähän aikaa harjoitusten etukäteisvalmisteluihin ja aika voidaan käyttää tehokkaasti harjoitteluun ja, että yksikkö palaa mahdollisimman pian hälytysvalmiuteen. Työni on itsenäistä ja saan tehdä töitä mukavien ihmisten kanssa. Organisaatiossa paikkani alkaa olla pikkuhiljaa selvä ja minua osataan hyödyntää. Esimiesten vain pitää tietää, mitä harjoituksissa halutaan harjoitella, niin pystyn paremmin auttamaan työvuoroja. Toimialueeni on itäinen pelastusalue, mutta nyt on tullut tehtyä avustavia töitä myös läntiselle ja pohjoiselle pelastusalueelle.  Koen olevani yksi muiden joukossa ja olen päässyt hyvin porukkaan mukaan."

Pelastustoiminta Venäjällä
"Pelastustoiminta kuuluu Venäjällä hätätilaministeriön alaisuuteen ja osa palokunnista on erikoistunut alueellisesti esimerkiksi metsäpalojen sammuttamiseen. Venäjällä on panostettu kansainväliseen toimintaan ja siellä on ympärivuorokautinen lentokonepäivystys miehistöineen lähtövalmiudessa. Tämä on vastaava kuin Suomessa toimiva FRF."

"Pelastustoiminta ei ole enää sotilaallinen organisaatio vaan virat ovat siviilivirkoja. Toisaalta käytössä on sotilaallinen hierarkia ja arvonimikkeet. Pelastuskouluja on eri paikkakunnilla ja päällystötutkinnon voi suorittaa Pietarissa. Periaatteessa pelastustoiminta on samanlaista idästä länteen vaikka maantieteellisesti kyse on valtavan isosta maasta"”

"Hälytyksen tullessa jokaiselle toiminnolle on oma aikansa. Esimerkiksi kesällä lähtöajan tulee olla 40 s ja talvella 50 s. Sammutusmenetelmät ovat hieman erilaisia kuin Suomessa. Savusukelluksessa käytetään turvaköyttä, jolla annetaan merkkejä. Varusteet ja kalusto ovat hyvällä tasolla ja tarkoituksenmukaisia, joitain eroja on meillä käytössä oleviin varusteisiin. Esimerkiksi pelastussukeltajilla on erilaisia pukuja kuten märkäpuvut ja syväsukelluspuvut. Muutos Neuvostoliiton aikaisiin varusteisiin on valtava, kun esimerkiksi Zernobylin onnettomuudessa palomiehillä oli varusteina kumisaappaat ja hiukkassuodatin.
Paloauton kuljettajat on vakiokuljettajia. He ovat vuorosta toiseen auton ja koneen käyttäjiä. Jokainen kuljettaja huolehtii omasta ajoneuvostaan työvuoron aikana. Neljän työvuoron lisäksi on päivätyössä automestari, joka huolehti koko aseman autokalustosta. Muuten yksikössä ovat esimies ja neljä palomiestä."

"Onnettomuuksien ehkäisytyöhön on panostettu tekemällä palotarkastuksia ja pitämällä kouluissa oppitunteja. Lisäksi mainoksiin panostetaan ja Venäjällä tehdyt mainokset voivat meistä tuntua jopa raaoilta. Mikäli haluaa katsoa naapurimaan turvallisuusviestintää, voi sitä katsoa esimerkiksi YouTuben kautta." Valistusvideo