login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Palotarkastaja Sami
Palotarkastaja Sami päätyi pelastusalalle muutaman mutkan kautta, mutta kipinänä pohjalla oli lapsuudessa aloitettu VPK-harrastus - mikä on edelleen tärkeä osa Samin elämää. Palotarkastajan työn lisäksi hän toimii palotarkastusinsinöörin sijaisena. Työssään hänen täytyy muistaa hämmästyttävä määrä säädöksiä, suojaetäisyyksiä, mittoja, säilytysrajoja sekä erilaisia ohjeita. Rennon vaikutelman itsestään antava Sami on hyväntuulinen ja avulias.

Miten päädyit pelastusalalle?
”Aloitin 12-vuotiaana VPK-harrastuksen Ylöjärvellä ja tuolloin isoveljeni oli jo VPK-nuorissa. Meillä on pienimuotoinen sukurasite tähän ja suvussamme on paljon vapaapalokuntalaisia. Suoritin insinööritutkinnon Porissa vuonna 2002 ja jatkoin VPK-harrastusta opiskeluaikanani Porin VPK:ssa. Silloin oli juuri käynnissä hätäkeskusjärjestelmän valtiollistaminen ja Porissa kunnallisesta aluehälytyskeskuksesta (AHK) oli siirtynyt työntekijöitä Hätäkeskuslaitokselle töihin. Porin VPK:sta kyseltiin sijaisia ja pääsin AHK:n töihin. Olin kuukautta aikaisemmin valmistunut, saanut työpaikan ja muuttanut takaisin Ylöjärvelle. Armeijaan lähtöön oli puoli vuotta ja ajattelin tuon hätäkeskus-työn olevan ainutlaatuinen mahdollisuus ja kokemus. Siispä lähdin takaisin Poriin.”

”AHK-kokemus oli kaikin puolin silmiä avaava. Teknisesti pärjäsin järjestelmien ja koneiden kanssa hyvin, mutta haasteita aiheutti esimerkiksi ensihoidon riskien arviointi. VPK:n kautta olin toki käynyt kursseja pelastustoiminnasta, mutta opin tuolloin paljon uutta. Nurjana puolena koin tilanteet, joissa joutui neuvomaan vaikkapa elvytystä tai potilaina oli lapsia. Myös mielenterveyspotilaiden kanssa oli haastavaa, koska usein heidän soittonsa olivat vain keskustelukaverin hakemista.”

”Olin armeijassa vuoden ja valmistuin vänrikkinä suojelukoulusta. Aloitin armeijan jälkeen työnhaun ja huomasin, että pelastuslaitokselle haettiin palotarkastajaa. Samana päivänä, kun pääsin armeijasta, minua pyydettiin työhaastatteluun. En saanut kyseistä virkaa, mutta pääsin vs. palotarkastajaksi ja aloitin helmikuussa 2004 ja kesällä sain vakituisen viran. Samaan aikaan meitä aloitti kolme palotarkastajaa ja olemme kaikki edelleen pelastuslaitoksella töissä. VPK-taustallani oli varmasti positiivinen vaikutus töihin pääsemisessä, koska tutkintovaatimuksen lisäksi piti olla perehtyneisyyttä alaan.”

Mikä on työnkuvasi palotarkastusinsinöörinä?
”Tällä hetkellä toimin vs. palotarkastusinsinöörinä ja vastuualueenani on läntinen valvonta-alue. Alaisenani on kuusi palotarkastajaa ja esimiehenä vastaan henkilöstöhallinnosta eli lomien ja sairaslomien myöntämisistä sekä päivittäisten töiden sujumisesta, sijaisuuksista ja hankinnoista. Neuvon myös sisältökysymyksissä tai sitten neuvoa pyydetään rakenteellisen palonehkäisy tai kemikaaliasioiden asiantuntijainsinööreiltä. Kerran viikossa meillä on insinööripalaveri, jossa käymme yhdessä läpi juuri hankalimpia tulkinta-asioita. Tämän jälkeen kaikilla alueilla noudatetaan samaan linjaa.”

”Henkilöstöresursointi on tietynlainen haaste, koska esimerkiksi pitkiä poissaoloja syystä tai toisesta ollut tänä vuonna muutamia. Vaikka väestä on puutetta, vuositavoitteet on kuitenkin saavutettava. Osa palotarkastuspyynnöistä tulee aika lyhyellä aikavälillä ja niihin tulisi kuitenkin reagoida, jotta voimme palvella mahdollisimman hyvin. Ja palontutkinnat tietenkin tulevat lyhyellä varoitusajalla, koska tutkinta olisi aloitettava mahdollisimman pian, jopa sammutustöiden käynnissä ollessa.”

Minkälaista on pelastuslaitoksen tekemä palontutkinta?
”Jokaisella kolmella valvonta-alueellamme on nimetty muutaman hengen palontutkintaryhmä. Pelastuslain nojalla palontutkinta tulee tehdä, jos tulipalossa on tullut henkilövahinkoja, eli palokuolema tai vakava loukkaantuminen, tai omaisuusvahingot ovat yli 200 000 €. Poliisilla on velvollisuus selvittää tulipalon syttymissyy ja pelastusviranomaisen on selvitettävä syyt, jotka johtivat tulipaloon ja sattuneisiin vahinkoihin. Esimerkiksi miksi tulipalo pääsi syttymään, miten tulipalo on edennyt, mitkä syyt johtivat tulipaloon ja minkälaiset olosuhteet johtivat sattuneisiin vahinkoihin.”

”Palontutkinnan tarkoitus on saada selville paitsi tapahtumaketju, joka johti tulipaloon, mutta myös saada selville keinoja, joilla vastaavia tapahtumia voitaisiin ennaltaehkäistä ja miten olisi mahdollista parantaa turvallisuutta. Esimerkiksi hoitolaitosten sprinklaus, itsestään sammuvat tupakat, palovaroittimien määrä asunnossa sekä sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat kaikki peruja palontutkinnasta ja tapahtuneista onnettomuuksista. Palontutkinta on erittäin mielenkiintoista ja voimme saada tietoa, joka vaikuttaa säädösten tiukentumiseen tai niiden muuttumiseen sekä sitä kautta ihmisten turvallisuuteen.”

”Palontutkinnassa tehdään paljon yhteistyötä poliisin kanssa. Jälkikäteen saamme ruumiinavauksista tiedon virallisesta kuolinsyystä, koska osa tulipaloissa kuolleena löydetyistä henkilöistä on kuollut muuhun kuin tulipalon vaikutuksiin. Palontutkinnassa tehdään myös teematutkintoja valtakunnallisten suositusten mukaan, jotka tulevat palontutkintaohjausryhmältä. Tänä ja viime vuonna tutkitaan tulipaloja, jotka ovat syttyneet tulisijoista tai savuhormeista, joissa savua on levinnyt porrashuoneeseen, maanalaisten tilojen tulipalot sekä kaikki hoitolaitoksissa syttyneet tulipalot.”

”Pelastuslaitoksen omalla palontutkintaryhmällä käymme merkittävät tulipalot läpi tarkasti. Mieleen tulee hiljattain yksi tapaus, jossa oli noudatettu voimassa olevia säädöksiä, mutta tilanteessa oli aineksia vakaviin seurauksiin. Uudessa kerrostalossa oli sijoitettu palovaroittimet neliöiden mukaisesti oikein. Lastenhuoneessa ei ollut palovaroitinta ja siellä oli kaksi lasta nukkumassa. Lastenhuoneen ovi oli kiinni ja huoneessa syttyi sähkölaite palamaan. Toinen lapsista heräsi tulipalon ääniin ja lapset selvisivät tilanteesta. Palovaroittimien osalta suositus on, että vaikka neliöiden mukaan tarvetta ei olisi, sijoitettaisiin kaikkiin makuuhuoneisiin ja eteiseen palovaroitin. Makuuhuoneessa voi olla paljonkin savua ennen kuin sitä leviää muualle asuntoon varsinkin, jos ovi on kiinni. Tulipalossa syntyvä paine painaa ovea kiinni, vaikka se olisikin rakosellaan, jolloin savua ei pääse vaikkapa oven toisella puolella olevaan palovaroittimeen.”

Mikä on pelastuslaitoksen tekemä valvontasuunnitelma?
"Valvontasuunnitelmassa on määritelty pelastuslaitoksen määräaikaiset palotarkastuskohteet ja niiden tarkastusvälit. Aiemmin pelastuslaki määritteli, minkälaiset kohteet tuli tarkastaa vuosittain. Nykyisen lain hengessä perinteinen tarkastustoiminta on osa valvontaa. Pelastuslaitos määrittää tarkastusvälin kohteille ja se voi olla vuodesta kymmeneen vuoteen. Tarkastusväliin vaikuttavat kohteen koko, käyttötarkoitus ja suojaustaso. Aiemmin automaattinen paloilmoitin vaikutti siihen, että kohde oli tarkastettava vuoden välein vaikka se olisi ollut kylmä autosuoja. Kohteiden omaa aktiivisuutta halutaan korostaa ja painottaa, että turvallisuusasioita ei tehdä palotarkastajia varten vaan omaa turvallisuutta varten. Joidenkin mielestä muutaman vuoden tarkastusväli on pitkä, mutta juuri se kannustaa ylläpitämään omaa turvallisuutta ja tekemään omaa valvontaa."

"Pientalojen palotarkastuksia ei enää tehdä automaattisesti vaan nyt pientalojen asukkaat tekevät itse oman tarkastuksen. Tarkoitus on, että 20 prosenttia rakennuksista saadaan vuosittain tekemään oma palotarkastus eli aiemmin pientaloilla ollut viiden vuoden palotarkastusväli säilyy. Pientalot tarkoittavat enintään kahden asunnon taloja. Pientalot tekevät tarkastuksen heille toimitetun tarkastuslistan avulla ja lähettävät ne pelastuslaitokselle. Mikäli tarkastuksessa on ilmennyt korjattavaa tai tarkastuslomaketta ei ole toimitettu pelastuslaitokselle, tehdään näihin taloihin jälkipalotarkastus."

Omatoimisen varautumisen arviointi
Omatoimisen varautumisen arviointi tarkoittaa sitä, että palotarkastuksen yhteydessä arvioidaan kohteen turvallisuuskulttuuria. Arviointi on käytössä eri pelastuslaitoksilla vähän eri muodoissa ja arvioinnilla on mahdollisuus pidentää kohteen tarkastusväliä, mikäli kohde omatoimisesti parantaa omaa turvallisuuttaan. Toisaalta, jos kohde hoitaa turvallisuusasiansa huonosti, tarkastusväliä voidaan tihentää. Arviointi ei sovellu kaikkiin kohteisiin vaan sitä voidaan soveltaa pelastussuunnitelman laatimisvelvollisiin kohteisiin. Tämä arviointi on vielä uusi asia eikä meillä ole siitä paljon kokemusta.

Millä tavoin omaa osaamista pidetään yllä?
"Erilaiset lait ja ohjeet muuttuvat tiuhaan ja jatkuvasti pitää hankkia uutta tietoa niistä. Koulutusta annetaan esimerkiksi yksikköpalavereissa tai ulkopuolisen kouluttajan toimesta. Sellaiset palotarkastajat, jotka antavat lausuntoja kuntiin rakennuslupa-asioissa pitävät säännöllisesti palavereita, jotta linja olisi yhtenäinen. Totta kai aina säädöksissä on soveltamisohjeita, mutta osa niistä tulee vain kokemuksen kautta, osan voi sitten oppia koulutuksissa. Asioita on niin paljon, ettei kaikkia voi muistaa ulkoa ja tarvittaessa pyydetään neuvoja pelastuslaitoksen omilta asiantuntijainsinööreiltä."


Millainen työpaikka ja työyhteisö pelastuslaitos on?
"Pelastuslaitoksella on eri osa-alueita, joilla on kaikilla oma tarkoituksensa. Laitos on hyvin organisoitunut ja palvelee hyvin niitä velvoitteita ja kansalaistarvetta mitä meille on asetettu. Teemme paljon kehitystyötä eri osa-alueilla ja henkilökunta on koulutettua ja motivoitunutta. Oma yksikkömme toimii hyvin ja olemme tiiviisti tekemisissä keskenämme esimerkiksi säännönmukaisten palavereitten merkeissä."

Mitkä ovat työsi parhaat puolet?
"Työssäni parasta on sen itsenäisyys. Tykkään kyllä tehdä työtä ihmisten kanssa, mutta pidän myös omasta rauhasta, jolloin saan tehdä omia töitäni eteenpäin. Asiakaskontakteja on paljon ja koulutan myös omaa väkeä. Koen, että saan tehdä sellaista työtä, jolla on oikeasti tarkoitus ja tekemilläni asioilla on vaikutusta ja merkitystä. Pitkäjänteisellä työllä voidaan todella vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen ja voimassa oleviin säädöksiin."

Kuinka helppoa tai vaikeaa on työn ja vapaa-ajan erottaminen?
"Turvallisuus on kyllä sisäänrakennettua ja, jos olen julkisissa tiloissa, löytäisin kyllä sieltä ulos ehkä muita helpommin. Olen valveutunut, vaikka en ole töissä. Vapaa-ajalla tekisi mieli joskus puuttua turvallisuuspuutteisiin, mutta todella harvoin tulee sanottua sellaisista vapailla. Mieluummin laitan vastuutarkastajalle viestiä ja pyydän häntä puuttumaan asiaan. Jos en puuttuisi, ja jotain kävisi, tulisi mielipahaa, etten puuttunut tilanteeseen. Mikäli kyseessä olisi jokin onnettomuustilanne, jossa voisin auttaa, menisin tietenkin auttamaan ja selvittämään tilannetta. Mutta osaan myös olla vapaalla."

Oliko pelastusala haaveissasi jo lapsena?
"Pelastusalalle päätyminen oli tavallaan onnellisten sattumien summa, vaikka olen ollut nuoresta lähtien jo mukana vapaapalokunnassa. Jollain tavalla kaikki tekemäni valinnat ovat tähdänneet siihen, että päätyisin pelastusalalle. Lapsuudessa haaveammattina oli rekkakuskin ja poliisin lisäksi myös palomies. Pelastusopistoon harkitsin hakeutumista, mutta pääsin ensimmäisellä yrittämisellä insinööriopintoihin, joten en ehtinyt hakea sinne."

"Tällä hetkellä VPK on harrastus ja osittain tämä pelastusala taitaa olla jo elämäntapa. VPK:ssa toimiminen täydentää omaa työtä ja esimerkiksi palontutkinnassa on etua, kun olen ollut itsekin tulipaloja sammuttamassa, joskus jopa tutkittavaa kohdetta. VPK:n puolella meillä on aktiivista toimintaa ja olemme tekemisissä muutenkin paljon."