login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Automestari Hannu
Automestari Hannu tietää, miten huolletaan 13 000 kiloista sammutusautoa ja miten sekaisin menneen ambulanssin tietotekniikan saa järjestykseen. Vapaa-ajallaan mm mökkeilyä ja hiihtoa harrastava mies on vastuussa siitä, että hälytyksiin lähtevät paloautot ovat ajokuntoisia ja kalusto toimivaa.  Hän tiedostaa, ettei kaikkea tarvitse itse tietää, vaan riittää, kun tietää mistä tiedon saa. 

Koulutus ja työkokemus
”Olen käynyt kolmevuotisen ammattikoulun autopuolella ja valmistuin vuonna 1983. Vietin yhden kesän rakennuksilla töissä minkä jälkeen lähdin armeijaan. Armeijan jälkeen pääsin Tampereen Liikennelaitoksen korjaamolle töihin asentajaksi. Olin vuonna 1990 Libanonissa YK-joukoissa ja palasin sieltä sitten takaisin Liikennelaitokselle. Suoritin autopuolen erikoisammattitutkinnon vuonna 2007 ja työnjohdon erikoisammattitutkinnon vuosina 2009-2010. Tein Liikennelaitoksella työnjohdollisia töitä vuodesta 2006 lähtien ja alaisia minulla oli noin 30. Pelastuslaitoksen automestarina aloitin toukokuussa 2010. Silloinen päällikköni ehdotti tätä paikkaa minulle ja tulin sisäisellä siirrolla tänne. Pelastuslaitos on aivan eri maailma ja ympäristö kuin se, missä aiemmin toimin.”

”Vastaanotto pelastuslaitokselle oli hyvä ja sain tarvittavat neuvot sekä opastukset. Kalustosuunnittelijalla oli iso rooli perehdyttämisessäni pelastusalaan. Koska olin ollut aiemminkin saman kaupungin työntekijä, tunsin laskutuskäytännöt ja tavarantoimittajat olivat tuttuja.”

Millainen on automestarin työnkuva?
”Automestarin työnkuvaan kuuluu vastata siitä, että ajoneuvokaluston on kunnossa eli ajoneuvot ovat katsastettu, huollettu ja ajokuntoisia. Hän huolehtii uusien autojen varustelusta sekä vanhojen autojen varustuksen ylläpidosta. Esimerkiksi tällä hetkellä on tulossa 17 tarkastusautoa, joihin asennetaan hälytyslaitteet minkä jälkeen autot palaavat vielä autoliikkeisiin katsastusta varten.”

”Automestarin alaisuuteen kuuluvat Keskuspaloasemalla sijaitseva keskuskorjaamon seitsemän huoltoasentajaa sekä Ruoveden ja Lempäälän paloasemilla toimivat huoltoasentajat. Ruovedellä on yksi huoltoasentaja, joka tekee kaluston kunnostusta ja, kun raskas kalusto vaihtaa asemapaikkaa, autot käyvät Ruovedellä muutostöissä. Lempäälässä on yksi huoltoasentaja tekemässä autojen huoltoja. Lisäksi meillä on neljällä paloasemalla palomies-kalustohuoltajia, jotka eivät ole alaisiani, mutta teen heidän kanssaan tiivistä yhteistyötä. Henkilöstöhallinnollisia töitä ovat mm vuosi- ja sairaslomien myöntämiset. Kaikki alaiseni tekevät päivätöitä.”

”Huollon piiriin kuuluvat raskas kalusto, pikkuautot, mönkijät, veneet, moottorikelkat sekä irtokalusto. Huoltoa tehdään paljon palomiesten avustuksella. Nykyautoissa on paljon tekniikkaa ja osa huoltotöistä on sellaisia, että ne on käytettävä merkkihuollossa. Huolehdin myös osaltani ajoneuvojen kierrättämisestä. Tarkastusautot vaihdetaan neljän vuoden välein ja niihin tulee harvemmin isoja huoltoja. Raskas kalusto kiertää tarpeen mukaan ja periaate on se, että siellä missä on eniten hälytyksiä, siellä on uusimmat autot. Mikäli auto poistetaan kokonaan pelastuslaitoksen käytöstä, se voidaan laittaa huollon jälkeen myyntiin. Olemme laittaneet hiljattain kolme autoa myyntiin lainvoima.comiin.”



”Kaluston kierrätystä varten meillä on työryhmä, johon kuuluvat pelastusalueitten kalustosta vastaavat palomestarit, kalustosuunnittelija, minä sekä työryhmän vetäjänä toimiva palopäällikkö. Kokoonnumme tarvittaessa ja mietimme näitä kaluston kierrättämiseen liittyviä asioita. Ensi syksynä on tulossa hieman enemmän mietittävää, kun suunnittelemme useamman auton kierrättämistä. Lisäksi toimin asiantuntijana tarvittaessa muissa työryhmissä.”

”Mikäli jokin ajoneuvoistamme joutuu kolariin, autan asian selvittelyssä. Vakuutuksemme ovat kaupungin kilpailuttamia ja kaikki ajoneuvokalusto on saman vakuutuksen piirissä. Vaikka ajokilometrejä ajoneuvoillemme tulee paljon, ei vahinkoja satu paljon. Viime vuosina ei ole tapahtunut ajoneuvoillemme kolareita, joissa olisi tullut henkilövahinkoja.”

Mitä autokalustolle tehdään säännönmukaisesti?
”Käytämme kalustohuolto-ohjelmaa, johon on syötetty ajoneuvon tiedot. Ohjelmasta nähdään katsastustarve ja aikaan perustuvat määräaikaishuollot. Ohjelma antaa meille työjonon, jonka perusteella suunniteltuja huoltoja tehdään. Osa vioista on sellaisia, joita ei tarvitse tehdä akuutisti vaan ne voidaan laittaa kuntoon seuraavan suunnitellun huollon yhteydessä. Kalustonhuolto-ohjelma on varsin toimiva työkalu. Olemme tehneet kehitystyötä ohjelmaan ja nyt sinne on tallennettu varaosien varastopaikat sekä henkilöstön varustelista. Sama ohjelma oli käytössäni Liikennelaitoksella, mutta tätä olemme kehittäneet vastaamaan tarpeitamme. Ohjelmaan jäävät muistiin kaikki historiatiedot mitä ajoneuvolle on tehty eli voimme seurata toistuvatko viat ja mitä korjaustoimenpiteitä olemme jo tehneet. Lisäksi voimme seurata kustannuksia autokohtaisesti.”


”Esimerkiksi sammutusautolle tehdään huolto-ohjelman mukaisesti kerran vuodessa vuosihuolto, jossa vaihdetaan öljyt ja öljysuodattimet, tarkistetaan kalustokori, rasvataan alusta sekä tarkistetaan valot ja jarrut. Kolmen neljän vuoden välein tehdään isompi huolto, missä käytännössä vaihdetaan kaikki, mitä voidaan vaihtaa eli kaikki nesteet ja suodattimet. Samanlainen huolto tehdään silloin, kun ajoneuvo menee kierrossa toiselle asemalle. Tarkastusautoille tehdään maahantuojan ohjeiden mukaan öljyjen ja suodattimien vaihdot. Ambulanssien osalta huoltoa tehdään useammin, kuin mitä maahantuoja suosittelee, koska ajotyyli on ajoneuvoja kuluttavaa ja varsinkin jarrut, vaihteet ja akku ovat koetuksella.”

”Meillä on korjaamolla rajalliset tilat, eli emme voi purkaa ajoneuvoja kovinkaan pitkäksi aikaa osiin. Välineet meillä ovat hyvät, mutta esimerkiksi diagnostiikkalaitetta ei ole eli emme pääse kiinni ajoneuvojen tietotekniikkaan. Muuten kyllä henkilöstömme pystyy hyödyntämään luovasti käytössä olevia välineitä ja ovat varsin taitavia sekä kekseliäitä. Esimerkiksi kaluston sijoittelussa ajoneuvoihin joudutaan toisinaan hieman soveltamaan ja keksimään omia ratkaisuja.”

Mikä on työssä parasta?
”Työ on vaihtelevaa ja haasteita on paljon. Työ on tärkeää ja sillä on todellista merkitystä, että palomiehillä on toimiva kalusto käytettävänään hälytystehtävissä. Saan tehdä itsenäisesti päätöksiä ja toimia asiantuntijana, toisinaan koen olevani vastausautomaatti hyvässä mielessä.”



Mikä on työssä haastavaa?
”Haasteena on tietenkin se, että pelastuslaitokselle toiminta-alue on maantieteellisesti iso ja välimatkat paloasemien välillä pitkiä. Se aiheuttaa hieman ylimääräistä mietintää huoltojen ja korjausten suunnitteluun, mutta toisaalta omat verkostot kasvavat koko ajan ja käytettävissä olevia yhteistyötahoja on ympäri Pirkanmaata.”


Minkälainen työpaikka on pelastuslaitos?
”Pelastuslaitos on todella mielenkiintoinen paikka, tämä on aivan oma hektinen maailma. Henkilökunta on mukavaa ja koen päässeeni hyvin mukaan. Esimerkiksi vanhemmat palomiehet ovat auttaneet ja neuvoneet sekä tietenkin kalustosuunnittelija, joka huolehti perehdyttämisestäni. Pelastuslaitoksella on hyvä maine ja yhteistyökumppaneitten kanssa yhteistyö on sujuvaa.”