login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Varushuollon Tuija ja Aino
Pelastuslaitoksen varushuollossa työskentelevät Tuija ja Aino vaatettavat henkilökunnan oikeanmukaisiin vaatteisiin ja varusteisiin.  Varushuollon tehtävänä on huolehtia osaltaan, että henkilökunnalla on päällään siistit ja ehjät vaatteet, mutta myös neuvoa virkavaatteiden oikeassa käytössä. Kahden naisen välillä vallitsee silmiinpistävän hyvä luottamus ja ystävyys ja heidän kesken työt sujuvat kitkatta. Kysymyksiin he vastasivat niin yhdenmukaisesti, että vastaukset on yhdistetty eikä vastaaja ole eritelty. 

Varushuollon henkilöstö
Varushuollossa työskentelevät varushuollon esimies Tuija ja vaatehuoltaja Aino. Tuija on koulutukseltaan vaatetuspuolen artenomi ja tehnyt opinnäytetyön työvaatteista. "Olin puoli vuotta Kuopion Yliopistolla vaatetusfysiologian laitoksella ja tutkin vaatteita eri olosuhteissa ja esimerkiksi sitä, miten eri vaatekappaleet siirtävät kosteutta. Tämän tutkimus oli pohja opinnäytetyölleni. Suunnittelin työvaatemalliston Leppävirran Kuljettapukineelle. Olen toiminut Tampereella ja Kouvolassa Halosella miesten osastonhoitajana. Perheemme muutti takaisin Pirkanmaalle ja sain tiedon veljeltäni, että pelastuslaitokselle on avautumassa paikka varushuoltoon. Aloitin täällä heinäkuussa 2012. Teimme talokaupat perjantaina ja seuraavana maanantaina aloitin työt."

Aino on työskennellyt yli 20 vuotta trikooteollisuudessa Tampereella. "Menin ompelijaksi ja sitten toimin työnopastajana. Olen ollut kaupungilla nuorten työllistämisyksikössä apulaistyönjohtajana ja työsuunnittelijana. Tykkäsin työstä, mutta yksikön toiminta lopetettiin. Sittemmin olen ollut koukkuniemessä askarteluosastolla ompelijana. Olin pelastuslaitoksella työllistettynä vuoden 2003 ja vuonna 2007 minua pyydettiin hakemaan eläkkeelle siirtymisen johdosta avoimeksi jäänyttä varushuoltajan paikkaa. Sain paikan ja olen ollut siitä lähtien täällä töissä."

Mitä työnne pitää sisällään?
"Työhön kuuluu korjausompelua ja uusien tuotteiden luomista ja ompelua (esimerkiksi auton istuimien päälliset, pusseja ambulanssi tarvikkeille, pusseja sukellusköysille) eli otetaan mitat ja suunnitellaan. Lisäksi ommellaan vakanssinumeroita ja merkkejä vaatteisiin, laukkuihin ja erilaisiin tavaroihin. Pesemme ensihoitohenkilökunnan vaatteet sekä ambulanssien huovat ym. tekstiilit sekä tarvittaessa sammutushaalarit, joiden kunto tarkastetaan aina samalla ja tehdään tarvittavat korjaukset."



"Vaatetamme noin 1500 henkilöä ja tällä hetkellä tuotteita on varastossa lähes 900. Vakituisen henkilökunnan vaatteiden ja varusteiden lisäksi huolehdimme vapaaehtoisten ja puolivakinaisten sammutushaalarit ja osalle asemavaatetuksen. Saamme yleensä ilmoituksen uusista työntekijöistä etukäteen, jolloin voimme antaa asianmukaiset työvaatteet uudelle henkilölle jo heti ensimmäisenä päivänä. Se, että vakanssinumeroita myöten saa varusteet heti taloon tultuaan, antaa hyvän kuvan talosta. Virkavaatteista pesemme useimmiten housut ja neuleet. Housut kulkeutuvat meille pesuun ehkäpä prässäyksen takia. Miehistön majoitushuoneissa olevat lakanat käytetään pesulassa. Vaatetamme myös juhlavaatteiden tarvitsijat esimerkiksi häihin tai hautajaisiin. Osalla on juhlavaatteet jo valmiina, mutta suurin osa lainaa niitä täältä tarvittaessa."

Tällä hetkellä valmistellaan tuotteiden viivakoodi-järjestelmän käyttöönottoa. Suurimpaan osaan varusteista tulee oma viivakoodi ja joihinkin sellainen tulee yksittäisiin kappaleisiin. Järjestelmällä halutaan helpottaa varusteiden tilaamista sekä seurata miten paljon varusteita vuositasolla kuluu. Nykyinen käsikortisto on käyttäjien kannalta hankala ja aikaa vievää.



"Huolehdimme myös vanhojen vaatteiden asianmukaisen hävityksen. Vanhoja sammutushaalareita ja vaatteita voidaan käyttää esimerkiksi kontissa savusukellusharjoituksissa. Ennen lopullista hävittämistä poistamme kaikki merkit ja tunnukset, jotta varusteita ei käytettäisi väärissä yhteyksissä. Siksi kaikki käytöstä poistetut varusteet hävitetään keskitetysti kauttamme."

"Meidän rooliimme kuuluu myös huolehtia siitä, että henkilökunta on siisteissä vaatteissa. Monesti sanomme, että varusteet tulee vaihtaa ja vaihdamme niitä kyllä oma-aloitteisestikin pesun yhteydessä uusiin. Tästä ei pidä kenenkään loukkaantua, vaan tehtävämme on tarkistaa vaatteiden kunto ja laittaa karmean näköiset vaatteet kiertoon. Kun nykyiset vaatteet tulivat keväällä 2009, neuvontaa vaatteiden oikeasta käytöstä tarvittiin paljon."

"Tarjoamme vaatteita kaikenlaisille vartaloille ja mittatilauksena on tilattu niin hyvin pieniä kuin isojakin vaatteita. Eivät kaikki ihmiset löydä itseään standardi kokotaulukoista, ei edes ns. normaalipainoiset. Koska pelastuslaitoksella on paljon naisia, olemme joutuneet miettimään, miten vaatetamme raskaana olevia naisia. Osa naisista on päätynyt hankkimaan omia housuja, mutta osalle olemme suurennelleet virkahousujen vyötäröitä."

Paljonko varusteita kertyy esimerkiksi palomiehelle tai palotarkastajalle?
"Äkkiä laskien yksittäisiä vaate- ja varustekappaleita on minimissään 27 ja, jos on ensihoidon puolella, tarvitaan noin 10 vaatekappaletta päälle. Palotarkastajilla on toimistovaatteiden lisäksi suojahaalareita, suojahanskoja, kevytkypäriä, kumisaappaita ynnä muita varusteita esimerkiksi maatilojen tarkastuksia tai palontutkintaa varten. Tähän palotarkastajien suojavaatetukseen on alettu viime vuonna kiinnittämään huomiota tosissaan."

Mitä pelastuslaitoksen nimenmuutos on vaikuttanut työhönne?
"Kun pelastuslaitoksen nimi vuodenvaihteessa muuttui, se vaikutti paljon varushuollon rutiineihin. 3000 merkkiä uudella nimellä on tilattu ja niitä ommellaan vaatteisiin aina, kun muilta töiltä ehditään. Osittain vakanssinumerot muuttuivat ja niitä olemme myös ommelleet. Kaiken kaikkiaan nimen muutoksen myötä ompelutöitä tuli paljon."

Mitkä ovat työnne haasteet?
"Aina joku uusi järjestelmä tai menetelmä on aluksi haaste, mutta kaikki uudet jutut on kyllä opittu. Tämän hetken haasteena on tietenkin tuo viivakoodi-järjestelmä, millä pääsemme seuraamaan myös sitä, että onko kaikki annetut varusteet palautettu esimerkiksi henkilön siirtyessä toiseen työpaikkaan. Välillä kunniamerkit tuottavat pään vaivaa ja niiden tekeminen on teknisesti hankalaa. Lisäksi niihin liittyy tarkat säännöt ja ohjeet, joita tulee noudattaa."

Millainen pelastuslaitos on työpaikkana?
"Pelastuslaitoksen arki on aika hektistä, mutta organisaatio on hierarkkinen ja joskus asiat etenevät aika hitaasti. Tietenkin toimintaamme vaikuttaa paljon käytettävissä oleva raha ja koko ajan pitäisi ajatella taloudellisesti, joskus jopa joutuu epäilemään todellista varusteiden tarvetta, jos niitä haetaan tiuhaan. Välillä myös on käynyt niin, että varusteita kerääntyy kaappiin eikä edes itse tiedetä mitä siellä kaapin perällä on. Työaika on hyvä ja pidämme molemmat ihmisten kanssa toimimisesta. Työ on monipuolista ja päivät vaihtelevia. On myös helpottavaa, että organisaatiossa on aina joku, joka päättää näistä asioista, vaikka toisaalta on rasite, ettei voi tehdä itse kaikkia päätöksiä."
 
Mitkä ovat työnne parhaat puolet?
"Olemme alusta asti tulleet hyvin toimeen ja sillä on iso merkitys työssä viihtymisen kannalta. Uuden oppiminen ja omien töiden sujuminen on aina tietenkin mukavaa. Keskinäinen luottamus on hyvin tärkeää ja sovimme kaikki asiat hyvässä hengessä. Jotta voimme palvella kaikkia tasapuolisesti, pitää meidän olla samaa mieltä toimintatavoista."