login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Kalustosuunnittelija Heikki
Kalustosuunnittelija Heikki valmistelee uuden kaluston hankintaa ja miettii vanhan kaluston kierrättämistä. Pelastusalan konkari on ollut  töissä niin palomiehiä kouluttamassa kuin palomestarinakin.

Koulutus ja työkokemus
Heikki on aloittanut 1970 Hämeenlinnan VPK:n poikaosastossa, mikä oli ensimmäinen kosketus pelastusalalle. Hän toimi palomiehenä Finn-Stroin Kostamus-projektissa vuosina 1978-79. Vuosina 1979-1984 Heikki oli sekä töissä että opiskelijana Valtion Palo-opistossa Espoossa.


”Suoritin paloesimiestutkinnon vuonna 1980 ja palomestaritutkinnon vuonna 1983. Toimin esimiesharjoittelijana, harjoitusmestarina sekä vanhempana harjoitusmestarina, mikä tarkoitti käytännössä palomieskurssin vetäjää. Esimiesharjoittelija avusti harjoituksissa ja harjoitusmestari oli käytännön taitojen opettajan. Olin Forssan kaupungilla palomestarina vuosina 1984-86 ja sitten siirryin palomestariksi Hämeenlinnan kaupungille. Vuonna 2005 aloitin kalustosuunnittelijana silloisessa Tampereen aluepelastuslaitoksessa.”

Mikä on työnkuvasi?
”Jo aiemmissa työpaikoissani kalustoasiat olivat vastuullani, ne vain jotenkin ajautuivat osaksi työtäni. Päätyöni on valmistella kalustohankintoja ja pääosin hankinnat ovat ajoneuvoja. Vastaan myös osittain kaluston kierrätyksestä ja teen sen yhdessä meidän korjaamon kanssa. Parhaillaan on menossa 17 tarkastusajoneuvon hankinta, valmisteluvaiheessa päätös raskaasta säiliösammutusautosta ja sammutusautosta sekä koukkuvaihtolava-auton tarjouspyynnön julkistaminen. Valmisteilla on myös kolmen sairasauton sekä kahden päivystävän palomestarinauton hankinta. Maaliskuun alussa valmistuu koritehtaalla uusi säiliösammutusauto.”


Heikin työnkuvaan kuuluu myös uusien ajoneuvojen varustaminen ja niiden irtokaluston hankinta. Uusille autoille hän tekee vastaanottotarkastuksen yhteistyössä ajoneuvon käyttäjien kanssa.

Minkä verran ja minkälaista kalustoa pelastuslaitoksella on?
”Raskasta kalustoa on noin 130 kpl, henkilöautoja noin 50 kpl, sairasautoja noin 20 kpl ja mönkijöitä noin 20 kpl. Veneiden ja mönkijöiden hankinnat eivät kuulu työnkuvaani, vaan niiden hankinnat ovat määrätty tietyille palomestareille. Irtokaluston osalta on määritelty myös omat vastuuhenkilönsä, mutta autan hankinnoista tarvittaessa. Irtokalusteita on ympäri pelastuslaitosta tuhansia.”

Miten etenee uuden kaluston hankintaprosessi?
”Hankinta- ja valmisteluryhmä, johon kuuluu pelastuspäälliköt, tekninen päällikkö, pelastusalueiden palopäälliköt, allekirjoittanut sekä kolme palomestaria, suunnittelee mistä kalustoa tarvitaan. Nämä suunnitelmat tehdään pidemmällä aikavälillä. Sitten sopeutetaan hankintatarpeet budjettiin, jonka jälkeen alkaa kilpailutusprosessi. Määrittelemme itse minkälaista kalustoa ja millä ominaisuuksilla tarvitsemme ja Tampereen kaupungin logistiikka hoitaa itse hankintaprosessin. Aiemmin hoidimme koko prosessin itse, mutta nykyään logistiikan liikelaitos huolehtii tarjouspyynnön julkistamisen, tarjousten vastaanottamisen sekä laillisuustarkastelun. Pelastuslaitoksella sitten tarkastellaan tarjoukset ja koska voittaja on tavallaan pakko valita, on ennakkotyöllä varsin iso merkitys. Pelastusjohtaja tekee lopullisen päätöksen hankinnasta.”

”Normaalisti hankinta-aika on noin vuosi. Raskaan kaluston osalta aikaa kuluu esimerkiksi säiliöiden rakentamiseen ja autojen tarkoituksenmukaiseen kalustamiseen. Uusi auto tulee aina uudella kalustolla, mutta letkut, paineilmalaitteet ja ensihoitovälineet siirtyvät käytettyinä uuteen autoon. Näitä uusitaan tarvittaessa. Muuten auto on kokonainen paketti eli auton mukana siirtyvät myös irtokalusto.”

Miten vanhaa kalustoa kierrätetään?
”Kun uusi auto tulee, niin tulee aina kierrätystä. Tähän meillä on oma työryhmä. Uusi auto sijoitetaan sinne, missä on akuutein tarve. Vanha auto laitetaan kiertoon sen kunnosta riippuen. Yleisesti VPK:t saavat käytetyn auton, mutta ne ovat kyllä hyväkuntoisia. Siellä missä on eniten hälytyksiä, on kalusto uudempaa. Ruoveden paloasemalla on kierrätys/kunnostuspaja, jossa tehdään autoille peruskunnostusta. Kun auto lähtee kiertoon, se tyhjennetään, sille tehdään täyshuolto sekä tarvittavat muutokset ja korjaukset. Irtaimisto kulkee auton mukana, mikäli ne ovat hyväkuntoisia. Henkilöautot ovat käytössä neljä vuotta, koska tällöin ne voidaan hankkia verovapaina. Niiden kierrätys tapahtuu normaalina vaihtoautoina eli uusien henkilöautojen kilpailutuksessa otetaan huomioon myös vaihtoautojen arvo.”

”Tänä vuonna olemme aloittaneen vanhan kaluston myynnin nettihuutokaupassa. Myynnissä on tällä hetkellä yksi säiliöauto, kaksi ambulanssia ja yksi valistusauto. Näistä autoista on poistettu hälytysvilkut ja irtokalusto ja niistä on muutenkin riisuttu pois meidän tarvitsemia rakenteita. Kiinnostusta on tullut esimerkiksi säiliöautolle kiinteistöhuoltofirmoilta.”

”Irtokalusto vanhenee myös eivätkä kaikki välineet enää vastaa tarkoitustaan. Esimerkiksi hydrauliset pelastusvälineet vanhenevat, koska uudet autot ovat teräsvahvisteisia ja suurlujuusteräksisiä, jolloin leikkausvoima ja levitysvoima eivät enää riitä. Tämä on vähän sellaista kilpajuoksua autotehtaiden kanssa. Vanhat välineet viedään tuonne Ruoveden pajaan ja kaikki hyväkuntoiset pyritään hyöty käyttää jollain tapaa.”

Mikä on työssäsi haastavinta?
”Kalustokehitys on nopeaa ja siinä pitäisi pysyä perässä. Toisena haasteena on tarjouspyyntöjen laatiminen, koska ne pitää laatia siten, että saadaan järkevänhintaisia, käyttäjäystävällisiä ja tarkoituksenmukaisia ajoneuvoja. Hankintaprosessi on aika työläs ja se tuntuu menevän koko ajan vain työläämmäksi ja takkuisemmaksi. Hankintaprosessissa pitää tietää heti aluksi mitä haluamme, koska matkan varrella tulleita ideoita ja ajatuksia ei voida enää hyödyntää, varaa virheisiin ei ole.” 

Minkälainen pelastuslaitos on työnantajana ja työpaikkana?
”Olen viihtynyt täällä hyvin. Meillä on teknisellä puolella hyvä tiimi ja yhteistyö kalustosta vastaavien mestareiden kanssa toimii.”
 
Mikä on työssäsi parasta?
”Tietynlainen vapaus. Tämä ei ole mitään liukuhihnatyötä. Saan tehdä töitä sekä kaluston toimittajien että käyttäjien kanssa ja yhdessä koetamme löytää hyviä ratkaisuja. Tavallaan saan olla luovakin.”