login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Koulutussuunnittelija Valtteri
Valtteri on idearikas tehopakkaus, joka on ehtinyt opiskella kaksi ammattia ja vaihtaa sammutushaalarit kravattiin. Armeijassa raivaajasukeltajana toiminut perheenisä saa tehdä töitä Ransu karvakuonon ja Titi-nallen kanssa ja ajaa vapaa-ajallaan mönkijällä tukkimetsällä. Uppopallomaajoukkueessa aikoinaan MM pronssia voittanut mies on tunnettu hyväntuulisuudestaan.
 
Koulutus ja työkokemus
"Lukion jätin aikanaan kesken. Kävin kysymässä Uudenkaupungin palolaitokselta kesätyöpaikkaa, en saanut sitä ja palomestari sieltä sanoi, että älä ikinä hae pelastusalalle. Hain sitten töihin päiväkotiin. Työskentelin lastenhoitajana päiväkodissa vuosina 2000-2001 ja valmistuin vuonna 2001 kasvatustieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta. Valmistumisen jälkeen työskentelin luokanopettajana Parkanossa. Ajattelin, että voisin tehdä kuitenkin jotain miehisempää. Pelastusala tuli ensimmäisenä mieleen ja pääsin ensi yrittämällä opistoon, sain täydet pisteen psykologisista kokeista. Valmistuin joulukuussa 2003 pelastajaksi. Seuraavana huhtikuuna sain palomiehen viran Tampereen aluepelastuslaitokselta."

"Vuonna 2010 sijaistin äitiyslomalla olevaa turvallisuuskouluttajaa ja vuoden 2011 alussa siirryin koulutussuunnittelijaksi. Vuonna 2012 aloitin työ ohella opiskelun Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa maisteriohjelmassa."

"Olin rauhanturvaajana Makedoniassa ja Bosniassa vuosina 1996-1997. Vuonna 1999 lähdin rauhanturvaajaksi Kosovoon, jossa toimin miinanraivaajana. Huomasin, että paikallisille lapsille on opetettava, miten miinojen kanssa eletään turvallisesti. Suunnittelin koulutuspaketin, jonka kanssa kiersin paikallisia kouluja. Paketista tuli suosittu ja muut maat alkoivat opettaa minun suunnittelemalla paketilla myös oman alueensa lapsia."
 
Mikä oli parasta palomiehen työssä?
"Vaikken koe olleeni ikinä ihmisläheinen, ihmisten auttaminen oli kuitenkin parasta. Koulussa en ajatellut, että opiskelen ihmisten auttajaksi, mutta se puoli työssä nousi tärkeäksi osaksi työtä. Tykkäsin työvuoron ilmapiiristä sekä työajoista."

Miksi koulutussuunnittelijaksi?
"Elämäni on mennyt aina sykleissä, ja teen aina vähän aikaa jotakin ja sitten keksin jotain uutta. Olin työvuorossa reilu 6 vuotta ja rakensin sinä aikana perheellemme talon. Lasten kasvaessa vaimo meni takaisin työelämään. Perheen arkirytmi muuttui lasten aloittaessa koulun ja halusin samaan rytmiin muun perheen kanssa."

Mitä kuuluu työnkuvaasi?
"Suunnittelen miten koulutamme koululaisia, erityisoppilaista, maahanmuuttajia ja vanhuksia. Vastuualueeseeni eivät kuulu yritysten ja laitosten henkilökunnan kouluttaminen vaan sen puolen hoitaa toinen koulutussuunnittelija. Karkeasti voisi sanoa, että jako menee siten, että minä koulutan turvallisuusasioita oppilaille ja toinen koulutussuunnittelija kouluttaa sitten henkilökunnan."

Pelastuslaitoksen kaikilla kolmella pelastusalueilla on turvallisuusviestinnän koordinaattori. Valtteri suunnittelee mitä koulutetaan ja kenelle ja minkälaisia resursseja tarvitaan. Hän ei puutu asemakohtaiseen suunnitteluun vaan loppukädessä pelastusalueiden turvallisuuskoulutus on palopäällikön vastuulla.



”Sellaiset palomiehet, jotka aktiivisesti itse sopivat koulutuskohteiden kanssa ajankohdat ja muut yksityiskohdat, ovat kannaltani helppoja. Tarkoitus on, että minä koordinoin tätä pakettia koko laitoksen tasolla, mutta varsinaiset suorittajat ovat sitten pelastusalueilla.”

”Lasten kouluttamiseen meillä on Tulikettu-konsepti, jolla tavoitamme vuosittain 22 000 eskari-ikäistä, tois-, kuudes- ja kahdeksasluokkalaista lasta ja nuorta. Tulikettu on räätälöity jokaiselle ikäryhmälle ja sen avulla opetetaan lapsille ja nuorille perusasioita turvallisuudesta.”

Valtteri on mukana myös lähes kaikissa isoissa yleisötilaisuuksissa, joissa pelastuslaitos on esittelemässä toimintaansa ja kalustoa. Tällaisia vuosittaisia tapahtumia ovat esimerkiksi turvallisuusalan messut, 112-päivä ja Tampereen päivä. Tämän vuoden 112-päivänä Keskuspaloasemalla juhlittiin uutta TiTi-Nallen Turvallisuus 1. –DVD, jossa myös Valtteri on mukana.

Mikä on haastavinta työssäsi?
"Haastavinta on se, että saadaan sellainen ilmapiiri aikaiseksi, jossa palomiehen työhön kuuluisi luonnollisena osana turvallisuusasioiden kertominen. Osalle tämä on jo itsestäänselvyys ja totta kai myös palomiehen oma persoona vaikuttaa siihen, minkälaisen roolin hän itselleen omaksuu. Kuitenkin pelastusalalla roolit ovat muuttuneet, eli sanansaattajia turvallisuusasioissa tarvitaan kaikilla tasoilla. Lapsille on uskottavampaa, kun turvallisuudesta kertoo palomies."

Mikä on parasta työssäsi?
"Onnistumisen tunne silloin, kun saan jonkun homman toimimaan täydellisesti ja suunnitelmien mukaan. Kun huomaan, että turvallisuusvalistukseen valjastettu henkilöstö tykkää tekemisestään, olen onnistunut. Työni hyvä puoli on se, että saan vapaasti kehitellä uusia juttuja, jos huomaan jossain esimerkiksi koulutustarpeita. Talon ulkopuolelta tulevat projektit rikkovat arkirytmiä ja niiden kautta pääsee uuteen, luovaan maailmaan. Tällaisia projekteja ovat ollleet mm Ransun pelastuskoulun ja TiTi-Nallen kanssa tehty yhteistyö."

Minkälaista oli olla mukana Ransun pelastuskoulun ja TiTi Nallen DVD-kuvauksissa?
"Se oli hyppy ihan erilaiseen maailmaan ja sain kokeilla jotain uutta. Projektit olivat kiinnostavia ja sain olla mukana myös ideoimassa ja käsikirjoittamassa eli näin koko prosessin. Välillä tuntui, että mitähän tästä tulee. Kun näin sitten lopulliset versiot videoista, ne näyttivätkin ihan hyviltä.  Toisaalta kun on ollut tiiviisti mukana eikä voi lopullista versiota muuttaa, tekisi mieli muuttaa paljonkin asioita. Lopputulokseen vaikuttaa yllättävän paljon leikkaus. Kuvaukset itsessään eivät jännittäneet eikä kameran edessä ollut vaikeaa olla, mutta kyllä loppua kohden olin rennompi."


Ransun kuvauksia kesällä 2012. Vasemmalta ohjaaja Olli Löytönen,
 takana tuottaja Arttu Juselius, kuvaaja Risto Aallonharja ja oikealla tietenkin Ransu.


Minkälainen pelastuslaitos on työyhteisönä ja työnantajana?
"Tykkään olla täällä töissä. Itse en ole se, joka lyö nyrkkiä pöytään, mutta silti olen saanut henkilökohtaiset asiat vietyä eteenpäin niin palomiehenä kuin koulutussuunnittelijana. On sellainen olo, että minua ei ole loukattu ja keskustelemalla asiat ovat menneet eteenpäin. Nykyisen työnkuvani kautta olen tutustunut muihin pelastuslaitoksiin ja meillä on kyllä asiat aika hyvin. Tämä ei tule mieleen välttämättä arkityössä, mutta joissain asioissa meidän tapaa hoitaa asioita kopioidaan."

Haastattelupäivänä Valtteri kävi pitämässä satuhetken Lempäälän kirjastossa. Valtteri luki lapsille Ransu Paloasemalla –kirjan sekä esitteli palomiehen varusteita. Lapset saivat kysellä Valtterilta palomiehen työstä. Kysymyksiä tuli laidasta laitaan, mm voiko palomiehet sukeltaa vedessä.