login
Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Aktiivi-palokuntalainen Pekka
Lempäälän VPK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka opettaa siviilissä ihmisiä ajamaan  ja vapaa-ajallaan hän pelastustaa onnettomuuteen joutuneita ihmisiä. Palokuntalaisena hän on valmis lähtemään apuun aikaan ja paikkaan katsomatta. Pekka on idearikas ja aktiinen sekä haluaa kehittää palokuntatoimintaa.

Mikä on koulutuksesi ja työkokemuksesi?
”Työurani alkoi 1980 Kuusamon palolaitoksella. Metsähallitus palkkasi VPK:sta yhden henkilön töihin kesäksi erityisesti avustamaan metsäpalojen valvontalentoja. Toimin 1980 luvulla palomiehenä sekä muutaman vuoden ajan vs. lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana terveyskeskuksessa. Ajoin myös sivutyönäni taksia, linja-autoa ja kuorma-autoa. Yksi vakava liikenneonnettomuus sai minut ajattelemaan, että voisiko noita ihmisiä opettaa itsekin ajamaan autoa. Paikallinen autokouluyrittäjä sai minut tekemään lopullisen päätöksen alan vaihdosta. Valmistuin liikenneopettajaksi vuonna 1990 ja nykyisin toimin liikenneopettajana omassa autokouluyrityksessä.”

Milloin olet liittynyt VPK-toimintaan ja mikä innosti sinut mukaan?
"Liityin Kuusamon VPK:hon vuonna 1975. Tuolloin kaikki meidän kulman kaverit, myös vanhemmat ikäluokat, olivat mukana toiminnassa. Eli porukan mukana menin.”

Mitä VPK:n koulutuksia olet käynyt?
"Olen käynyt koko vapaaehtoispuolen koulutusorganisaation peruskurssit yksikönjohtajakoulutukseen saakka. Yrittäjäkiireiltäni en ole ehtinyt perehtyä ensivasteeseen muuten kuin viikkoharjoituksissa."

Keikkamuisto 1: ”VPK:laisena sitä on valmistautunut henkisesti jo siihen, että hälytys voi tulla minä hetkenä hyvänsä. Ainakin päiväaikaan tulevat hälytykset nostaa joskus niskavilloja ilmaan, kun itse lähtee paloasemaa kohti, niin sitä miettii monenlaisia asioita. Mm tuleeko muita keikalle, kohteen osoite, mitä siellä olikaan tapahtunut. Tämä on siitä tyypillistä ”keikkaan” valmistautumista, kun itse toimin vielä yksikönjohtajana.

Eräänä talvisena arki-iltapäivänä, kun juuri olin yritykseni paperityöt tehnyt, tuli hälytys. Puhelimeen tuli ensi tekstiviesti ja heti perään soitto. Se on varma merkki, että hälytys tuli. 402 B rakennuspalo keskisuuri ja osoite. No siitä sitten käänsinkin auton toiseen suuntaan. Ja matka kohti paloasemaa alkoi. Paloasema oli hiljainen, vaikka iltaisin ja öisin autoja tulee sieltä täältä. Arvasin – yksin lähden säiliöautolähtönä sitten paikalle. Muitakin VPK:ta oli tulossa – sen näin virve-radiosta. Kuittasin itseni matkaan ja just kun sain sinivalot ja äänen päälle, tuli pari kaveria pihaan. Eikun pakki päälle ja pojat kyytiin. Viivettä tuli arviolta 45 sekuntia – vain. Ajomatkaa oli 5 kilometriä. Henkilöautot väisti todella hienosti, kun käytin sitä tekniikkaa mitä hälytysajokoulutuksessa on opetettu. Mutta se yksi traktori. Tunnistin meidän kylän mieheksi. Ei kuule, ei näe, mutta tiesin missä hän asui. Ajelin perässä ja odottelin, että kohta kääntyy. Niin tekikin. Sitten kohteeseen. Kaksi ensimmäistä yksikköä oli aloittanut autotallin ja auton sammutuksen ja heiltä oli kohta vesi loppumassa. Tultiin siis kreivin aikaan paikalle.”


Miten VPK-toiminta on muuttunut mukana olosi aikana?
"Koulutuksen merkitys on ollut aina tärkeä osa palokuntatyötä. Vieläkin se on vähän liian perinteistä eli kouluttaja puhuu ja oppilaat kuuntelevat. Siihen toivoisin selkeää muutosta esimerkiksi siten, että koulutus voisi olla näyttötutkintoon verrattavalla tavalla järjestetty. Olen kuullut, että uudistuksia olisi tulossa."



"Ehkä suurin muutos on ollut se, että työturvallisuuteen panostetaan enemmän. Vielä ei panostus ole teollisuuden tasolla, mutta suuntaus on oikea. Työturvallisuuden osalta on muuttunut esimerkiksi säännöllisten lihaskuntotestien pakolliseksi tuleminen. Perustoiminta on pysynyt ennallaan eli porukka harjoittelee säännöllisesti ja hälytystehtävät pyritän hoitamaan tehokkaasti."

Pekan mielestä toiminnan siirtyminen yksittäisiltä kunnilta aluepelastuslaitokselle on ollut positiivinen muutos. VPK:t pääsevät paremmin verkottumaan ja vaihtamaa kokemuksia sekä mielipiteitä kuin aiemmin kunnallisten palolaitosten aikaan. 

Mitkä ovat VPK-toiminnan haasteet ja parhaat puolet?
"Suurin haaste on saada uutta, aktiivista ja sitoutunutta väkeä mukaan toimintaan. Pirkanmaalla ollaan tekemässä sen eteen nyt yhdessä töitä. Parasta on hyvä porukka. Toiminnan ydin on tärkeä työ ihmisten hyväksi ja se henkii palokunnista."

Minkälainen on Lempäälän VPK:n tulevaisuus?
"Olemme pyrkineet Lempäälässä panostamaan kalustoon, varusteisiin (myös eritystehtäviä ajatellen) sekä koulutukseen. Kun ensi vuonna vasteet uudistetaan, uskon, että meilläkin hälytysmäärä kasvaa. Hälytystehtäviä tulee olemaan entistä enemmän myös ympäristökuntiin."

Mikä on se kipinä, joka saa sinut innostumaan toiminnasta yhä uudelleen ja uudelleen?
"Hyvä porukka, se, että kaikki tekee yhdessä töitä hyvän asian eteen. Vähän niin kuin yksi sormen napsautus ja homma toimii. Lisäksi onnistumisen elämykset. Totta kai iso merkitys on välitön yhteydenpito pelastuslaitoksen suuntaan ja yhteistyö työvuorojen kanssa."

Keikkamuisto 2: ”Kesken työpäivän tuleva hälytys, joka meille tulevalla koodilla ja tiedolla kertoo normaalista keikasta ehkä hieman haastavasta, pistää aina miettimään. Pystynkö – ehdinkö lähtemään? Saadaanko porukkaa riittävästi paikalle, vai joutuuko päivystävä mestari tekemään lisähälytyksiä muille palokunnille. Tätä en miettinyt kauaakaan, kun puhelin kilahti. ”203 B tieliikenneonnettomuus” Nokkakolari valtatiellä.

Kulp – sanoi kurkkuni. Pakko lähteä jo senkin vuoksi, että kohteeseen on minun silloisesta olinpaikasta vain 1 km. Päätin siis mennä suoraan enkä paloaseman kautta. Tiesin, että ainakin Mikko irrottautuu työstään tämmöisen keikan tullen.

Matkalla muistelin taktiikkaa. Ensin auto turvalliseen paikkaan hätävalot päälle varoittamaan muita. Sitten potilaat – hiljaisin on kiireellisin. Soita VPK:n paloautoon ja tarkista tuleeko jätkät paikalle. Oli saatu 1 + 3 henkilön lähtö aikaiseksi ja minä ”siviilinä” lisäksi. Onneksi nokkakolari oli tapahtunut pienellä nopeudella. Potilaat olivat käveleviä. Autot rusinakunnossa, mutta ei polttoaine tai muutakaan vuotoa.

Odottavan aika on muuten todella pitkä. Useita minuutteja odottelin ja juttelin potilaiden kanssa. Samalla silmäilin muuta liikennettä, jotta voin varoittaa vielä paremmin jos joku näyttää tulevan päälle. Sitten kuului sireenin ääni – arvasin että poliisiauto. Niin olikin. Heille tilannetiedotus ja sitten kuuluikin jo joka puolelta ääntä lisää. Yksi oli tosi tuttu – oman VPK:n auto. Tilannetiedotuksen annoin lääkintäesimiehelle ja meidän yksikön johtajalle. Ja takaisin työpaikalle.”


Miten pystyt hyödyntämään siviiliammattiasi VPK-toiminnassa ja mitä VPK:ssa opittuja taitoja voit hyödyntää siviilityössäsi?
"Paljonkin. Olen toiminut kouluttajana 20 vuotta eri kuljetusliikkeille ja kuljetuksia tarvitseville teollisuuden aloille. Yksi onnettomuustyyppi, mihin jo palokuntatyössäni aiemmin perehdyin, oli vaarallisten aineiden onnettomuudet. Pystyn nyt tuomaan esille koulutuksessa pelastuksen näkökulmaa ja VPK työssä kuljetus- ja teollisuuspuolen näkökulmaa. Lisäksi ajokorttikoulutuksen puolella hyvät käytännön esimerkit puree aina. Kun ilman nimiä ja paikkoja kertoo asioita, siinä saa kuulijan tunnepuolen heräämään ja se on tehokkainta koulutusta."